Terve Karo, kerrohan vähän itsestäsi lyhyesti kuka olet ja mistä tulet?

Olen 34 vuotias, perus Hämeenlinnalainen salibandyn koukkuun jo 90 luvun alussa jäänyt poikalapsi.

Miten kausi on lähtenyt joukkueeltasi liikkeelle?

Kausi on ollut tähän asti pelillisesti Trackersin historian paras, mutta pettymys pisteiden valossa. Ollaan pelattu todella hyviä pelejä, ja oltais ehdottomasti ansaittu enemmän mitä ollaan tähän mennessä saatu. Mutta kun kyseessä on kuitenkin maalintekopeli, niin maalit ratkaisevat eikä tässä silloin auta itkeä. Ollaan juuri sillä sijalla joka tällä hetkellä ollaan itse omalla tekemisellä ansaittu.

Kerro Trackersin tuhkimotarinasta, kun se nousi aladivisioonasta vauhdilla aina liigan kärkijoukkueiden joukkoon?

Joukkuehan pelaili itsekseen itsensä aina kakkosdivariin asti jolloin vasta tulin mukaan Trackersin toimintaan. Siitä eteenpäin ollaan kyllä luotu tänne sellainen tekemisen meininki ja kulttuuri, että tulostakin on ollut melkein pakkokin tulla. Iso rinki hyviä pelaajia joka on taannut joka ainoassa harjoituskerrassa sen että jokainen antaa itsestään aina 110%. Se on ollut suuri apu siihen, että harjoituksissa on ollut melkein aina kovempi tempo kuin itse peleissä. Ja uskon edelleen siihen teemaan jonka jo poika Järveläinenkin totesi aikoinaan minua valmentaessaan, että niin pelaat kuin harjoittelet. Lisäksi ollaan onnistuttu lähes järjestäin joka vuosi poimimaan alasarjoista meille ja meidän toimintatapoihin sopivat pelaajat, jotka sitten ovat lyönneet itsensä läpi. Täytyy myös antaa kiitosta kaikille näiden vuosien pelaajille, meillä on aina ollut aivan mahtava joukkuehenki, jotain sellaista mitä en koskaan ole missään nähnyt. Ollaan sitten voitettu tai hävitty, niin tässä joukkueessa kannustetaan, autetaan toista, eikä varmasti kukaan diivaile, vaan kaikki ovat samanarvoisia ja nämä asiat ovat suuri osa tätä menestystä, ja suuri voimavara jollaan ollaan raskaidenkin aikojen ylitse selvitty.

Kerro hieman Trackersin harjoittelusta, tietojemme mukaan joukkue pitää kunnon kesäloman ja aloittaa yhteisharjoittelun vasta elokuun alussa, onko näin?

Näinhän se on ollut koko 5 valmentajavuoteni ajan. Olen itse halunnut pitää kunnon irtautumisen salibandysta ja keskittyä kesän golffin pelaamiseen ja muutenkin vapaasta ajasta nauttimiseen. Enkä ole myöskään halunnut polttaa pelaajia loppuun kesän aikana, vaan ollaan ladattu akkuja elokuun alkuun asti. Kyllä salibandyssa pystyy kahden kuukauden aikana saamaan joukkueen valmiiksi sarjakautta varten, ja niin ollaan tehty joka vuosi. Varsinkin kun meillä kuitenkin läpi kauden tavallaan kuntopuoli kehittyy ihan itsestään, kun vauhtia pidetään joka harjoituksissa ja aina mennään ihan täysillä. Ei paljoa tarvitse kuvitella millä innolla ja motivaatiolla porukka saapuu levätyn kesän jälkeen harjoituksiin.. Lisäksi meillä on ollut aina paljon pesäpalloa ja jalkapalloa kesän pelaavia pelaajia, joten kyllä siellä ainakin puolet on koko kesän tehnyt jotain muutakin kuin syönyt makkaraa.

Teillä Hämeenlinnassa taitaa olla varsinainen salibandyhuuma menossa, josta kertoo ennakkoon ostetut 350 kausikorttia, näkyykö huuma myös pelaajien otteissa?

Kyllä meillä on loistava kotihalli ja kotiyleisö! Varmasti paras paikka pelata kun halli on täysi, ja ilman muuta meille suuri apu, se ns kuudes kenttäpelaaja. On myös itsestään selviö että pelaajatkin aistivat yleisön mukana olemisen ja tunnetason nousemisen myötä yleisön huuma ?lennättää? pelaajia kentällä huikeisiin suorituksiin
Joukkueesi ehkäpä tunnetuin pelaaja on jäävuoren kokoinen puolustaja Mika Savolainen, joka jakaa mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin kovan pelityylinsä johdosta, miten kuvailisit Savolaista pelaajana? 

Savo on äärettömän taitava ja varma pelaaja. Meidän joukkueelle täysin korvaamaton ja omasta mielestäni ehdottomasti liigan kolmen parhaan pelintekijän joukossa. Ihmetellä täytyy ettei mies ole saanut mahdollisuutta näyttää kykyjään maajoukkueessa. On pallollisena ihan omaa luokkaansa, mutta on myös pallottomana täysin omalla tasollaan. Savo on yleensä se johon vastustajan hyökkäykset katkeavat ja jonka maila katkaisee viime hetkellä varman poikittais-syötön maalipaikasta. Pelaa suurella prosentilla palloa omille ja on kasvanut vuosien saatossa isoksi joukkuepelaajaksi. On tarvittaessa juuri niin kova kuin on aina ollut ja puhutaan, mutta on varmasti juuri se pelaaja joka kärsii tuomareiden keskuudessa eniten maineestaan.

Iittalan kotikenttänne on saanut uuden nimen Kauhujen talo, mistä moinen nimi?

Viime kaudella talo oli aina ihan tupaten täynnä ja hävittiin muistaakseni vain kaksi kotipeliä, ja varsinkin ne monet viime minuuttien nousut ja voitot taisi saada aikaan sen kutsumanimen.

Terveisesi Sheriffien kotisivujen lukioille?

Oman, sisäisen motivaation tekemiseen pitää olla illasta ja harjoituksesta toiseen aina huipputasolla jotta voi kehittyä ja jotain suurta saavuttaa. Uskoakseni teillä häärii siellä penkin takana ?poika? jolla on samankaltaisia ajatuksia, joten laittakaa korvan taakse mitä Toni ? aina kakkonen? Järveläisellä on sanottavaaJ Ja mikäli haluatte kokea salibandyhuumaa, niin tulkaa paikanpäälle Kalvolaan katsomaan Jäljittäjien kotiottelu. Hyvää loppukautta Sheriffeille ja kaikille salibandyn parissa toimiville!